Eko-kokkaus

 

Mitä syömme ravinnoksemme vaikuttaa ympäristöömme

Noin kolmannes ympäristövaikutuksistamme kuluttajina aiheutuu ravinnosta. Olennaisia kysymyksiä ovat, kuinka paljon eläinkunnan tuotteita (esim. hunaja, jogurtti, liha, maito) syömme, ja kuinka paljon heitämme ruokaa jätteisiin. Kasvispainotteinen ruoka on terveellistä ja globaalisti kestävämpi vaihtoehto kuin runsaasti eläinperäisiä aineksia sisältävä ruokavalio.

Nutakeittiö-, kokkikerho- ja kahvilatoiminnassa on luontevaa käsitellä monia ekologiseen arkeen liittyviä ympäristöasioita kuten sesongin mukaista ja lähiruokaa, lajittelua, energiansäästöä ruoanlaitossa, lämpimän veden säästöä ja ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttöä. Eettisiä kysymyksiä voidaan lähestyä luomun ja Reilun kaupan kautta.

Ruoka on muutakin kuin ympäristövaikutuksia ja terveyttä; se on aina myös kulttuuria ja kulttuurin tuotos. Kulttuurisesta näkökulmasta toimintaan voikin sisällyttää maailmankuvaa laajentavia, henkilökohtaisia ja syvällisiä sisältöjä.

I. Elämyksiä yhdessä: Läheinen suhde luontoon & ruokaan

  • Luovaa kokkausta yhdessä

Järjestetään nuorisotalolla kaikille avoimia kokkausiltoja, johon jokainen osallistuja tuo tullessaan jotain ainesta. Yhdessä mietitään, mitä tuoduista ruoka-aineista valmistetaan. Ruoka ja ruokailu ovat kaikissa kulttuureissa paljon muutakin kuin vain nälän poistamista. Yhdessä ruoan laittaminen ja ruokailu mahdollistavat monenlaisten asioiden oppimisen itsestä ja muista.

  • Sisustetaan kahvila viihtyisäksi ja tunnelmalliseksi.  Tehdään kokkikerhossa yhdessä syömisestä miellyttävä, kaunis hetki, jossa huomioidaan jokainen. Katetaan kauniisti ja laitetaan liina pöytään.
  • Kokataan rakkausruokaa. (Idea erään nuorisotalon ”rakkausviikolta”).
  • Järjestetään nyyttäripiknik puistossa
  • Toteutetaan kokkikerhossa lempiruokasyksy. Tehdään syksyn mittaan jokaisen ryhmäläisen lempiruokaa vuorotellen.
  • Järjestetään kulttuurikahvilailtoja, joissa tarjoillaan eri kulttuurien ruokia.
  • Fennovegee, funktionaalista ja hiilareita. Tutustutaan kokkikerhossa erilaisiin ruokavalioihin ja pohditaan sitä, miten joskus syödään muusta syystä kuin nälkään.
  • Tehdään keräilyvaellus syksyiseen metsään, poimitaan sieniä, villivihanneksia ja marjoja. www.hortoilu.fi
  • Mistä ruoka tulee? Tehdään elämysretki esim. Haltialan maatilalle tai Fallkullaan.

II. Yhdessä tekemistä: Teot ympäristön puolesta

  • Suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa, mitä ostetaan kokkikerhoon, kahvilaan tai tapahtumaan. Nutakeittiö -toiminnassakin on hyvä huomioida ekologisia näkökulmia, joita ovat:

– kasvispainotteisuus
– sesongin mukaiset tuotteet
– lähiruoka
– luomu
– Reilun kaupan tuotteet
– järkevästi pakattu
– sopivat määrät, ettei mene hukkaan

  • Kasvatetaan nuorisotalon pihalla, laarissa tai ikkunalla kasviksia kokkikerhon käyttöön. http://kaupunkiviljely.fiViljelytoimintaan saa neuvoja ja apua Kumpulan koulukasvitarhalta ja Meriharjun luontotalolta.
  • Järjestetään ekopikkujoulut tai ilmastobileet. Ruoka aiheuttaa yksittäisen suomalaisen hiilidioksidipäästöistä keskimäärin noin neljänneksen. Pohditaan yhdessä, miten ilmastovaikutuksia voisi vähentää nuorisotalon kokkaus- ja kahvilatoiminnassa. Päätetään yhdessä linjauksista.
  • Tehdään keittiön seinälle iso maailmankartta, johon merkitään kuukauden ajan kahvilatoiminnassa tai kokkikerhossa käytettyjen ruoka-aineiden alkuperämaat. Tiedot löytyvät pakkauksista. Keskustellaan kartasta. Kulkevatko ruoka-aineemme pitkiä matkoja? Onko se hyvä vai huono asia? Mitä valitsemme jatkossa?
  • Osallistutaan Reilun kaupan viikoille, ja keksitään yhdessä sille toimintaa. www.reilukauppa.fi
  • Lahjoitetaan osa kahvituotosta hyvään tarkoitukseen, esim. haetaan keräyslipas Pakolaisavusta.
  • Vietetään nuorisotalolla nälkäpäivää, osallistutaan keräykseen tai pidetään asiaa muuten esillä. www.punainenristi.fi
  • Kootaan keittiön kaapin oveen ideoita energiaa säästävästä kokkauksesta. Tehdään niistä ohjeet. Kokeillaan joskus sähkötöntä kokkikerhoa!
  • Huolehditaan jätteiden lajittelusta, ja siivotaan yhdessä ympäristömerkityillä pesuaineilla ja ekotehokkailla välineillä (esim. tiskiharjat vaihtopäällä).
  • Käytetään vain kestoastioita. Jos joskus on ihan pakko käyttää kerta-astioita, niin valitaan sellaiset, jotka voidaan kierrättää (biohajoavat tai kartonkina kierrätettävät astiat). Isoihin tapahtumiin voi myös lainata astioita Kierrätyskeskuksesta. www.kierratyskeskus.fi/palvelut/lainaus_ja_vuokraus
  • Kehitellään yhdessä keinoja, joilla vähennetään jätteen syntymistä keittiössä.

III. Ideat & tieto: Omat oivallukset

  • Kaiken ruokamme alkuperä on auringossa. Kokkaus- ja kahvilatoiminnassa voikin ottaa pohdittavaksi auringon energian virran. Ruokaillessamme syömme auringon energiaa. Pohdiskelun energian virrasta voi käynnistää vaikka miettimällä millaisia olemme nälkäisinä. Emme ehkä ole kovinkaan ”aurinkoisia” kun energiamme on vähissä.
  • Pohdiskellaan miksi aurinkoisissa maissa ei kuitenkaan ole yllin kyllin ruokaa? Keskustellaan siitä, mitä muuta tarvitaan auringon lisäksi (vettä ravinteita, maata, siemeniä ym.) ja onko kaikilla ihmisillä maailmassa niitä tarpeeksi.
  • Mietitään mistä nälänhädät ja köyhyys syntyvät. Tutustutaan YK:n Maailman ruokaohjelman nettisivuille, josta löytyy myös videoita aiheesta. www.wfp.org/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *