Toimintaa luonnossa

Luontokokemukset lisäävät hyvää oloa

Monet niistä asioita, joita olemme tottuneet toteuttamaan sisätiloissa, on helppo viedä ulos luontoon. Palavereita voi toteuttaa kävelykokouksina puistossa, nuoren kanssa voi sopia henkilökohtaisen keskustelun meren rantaan ja talokokoukset voi järjestää osan vuodesta vaikka nutan pihalla tai lähimetsässä. Vihreä ympäristö rauhoittaa, kohentaa mielialaa ja avaa ajattelua positiivisempaan suuntaan. Luonto on tutkitusti myös hyvä paikka ideointiin ja aivoriihi-työskentelyyn.

Merkittävät luontokokemukset ovat syvällisimmillään kokemuksia elämästä ja olemassaolosta. Kun uppoudumme luontoon, voimme vahvistua ja voimaantua sisältäpäin sanattomien, aistien kautta syntyvien elämysten kautta. Tällaisiin kokemuksiin nuoria voi johdattaa leiri- ja retkitoiminnassa. Aina ei tarvitse matkustaa kauas, vaan luontoelämyksiä voi kokea kaupunkiluonnossakin. Olennaista on luontoon pysähtyminen ja siellä viipyminen, oltiinpa sitten vaelluksella erämaassa tai istumassa kivellä lähipuistossa.

Parhaimmillaan luontokokemukset herättävät kunnioittavan asenteen ympäristöä kohtaan, jolloin syntyy myös halu toimia luonnon puolesta.

I. Tunnelmointia: Läheinen suhde luonnossa toimimiseen

  • Kaupunkiluontopolku: Kaupungissa luonto helposti katoaa näkymättömiin rakennetun ympäristön, mainoskuvien ja yleisen hälyn taakse. Moni kaupunkilainen kokee, että ollakseen luonnossa, on matkustettava pois. Monimuotoinen luonto on silti kaupungissa aivan ydinkeskustassakin. Sen havaitakseen on pysähdyttävä, kuunneltava ja katsottava keskittyneesti. Nuorten kanssa voikin lähteä yllättävälle kaupunkiluontopolulle etsimään villiä luontoa kameroiden kanssa ostoskeskuksen parkkipaikalta, rautatieaseman ympäriltä, Senaatintorilta tai Mannerheimintieltä. Tuotoksen voi esittää karttaan liitettynä näyttelynä nettisivuilla tai nuorisotalon seinällä.
  • Aistipolku: Lähimetsässä, puistossa tai leirillä voi toteuttaa monia aisteja herkistävän vaelluksen uppoutumalla äänimaiseman kuunteluun, keskittymällä katsomiseen, tuoksuihin ja tunnusteluun. Tällaisella elämyksellisellä luontopolulla on tärkeää olla hiljaa, viipyä tarpeeksi kauan ja antaa luonnon vaikuttaa, jotta saadaan kokemus ”toisesta maailmasta” ja luonnon elvyttävyys alkaa toimia.
  • Luontovalokuvaus on helppo tapa luoda syvä suhde ympäristöön. Kuvauskohdetta etsittäessä on pakko tarkkailla ympäristöä huolellisesti ja näin mahdollistuu myös löytämisen ilo. Luontokuvausta voi harrastaa keskellä kaupunkiakin – luonto löytyy kaikkialta!
  • Käytetään seikkailupedagogisia menetelmiä ja järjestetään leirejä luonnossa. Seikkailumenetelmiä käytetään paljon sosiaalisen vahvistamisen työssä ja kun ne toteutetaan luonnossa, luontoa kunnioittaen, yhdistyy niihin ympäristökasvatuksenkin ulottuvuuksia.  www.seikkailukasvatus.fi
  • Kerhohuone keskellä metsää. Toteutetaan talokokous tai vertsukoulutus pihalla. Luonnossa oleminen rauhoittaa ja voi rohkaista puhumaan vaikeistakin asioista. Ujommatkin saa helpommin puhumaan rennossa ympäristössä.
  • Käytetään luonnonmateriaaleja purku- tai kuulumiskierroksilla. Toisinaan on helpompi käyttää oksaa tai käpyä symbolina jostain tunnetilasta tai tapahtumasta, kuin kertoa suoraan ilman ”apuvälineitä” itsestä. Luonnonmateriaaleihin liittyy kulttuurimme kautta paljon symboliikkaa, joten ne mahdollistavat helpommin metaforien keksimisen, kuin esimerkiksi teollisesti valmistetut esineet.
  • Nuorisotalon tärkeä puu. Valitaan nuorisotalon läheisyydestä – mieluiten omalta pihalta – puu, jonka elämää aletaan seurata ja dokumentoida. Puu kertoo vuodenaikojen kierrosta, ikääntymisestä, kuolemasta, uuden elämän synnystä ja kehittymisestä. Monissa kulttuureissa ja maailman syntymyyteissä on jokin tärkeä puu, johon liittyy symbolisia merkityksiä. Kalevalan suuri tammi, salamoilta suojeleva pihlaja, taivaankantta kannatteleva maailmanpuu, joka yhdistää taivaan ja manalan ovat esimerkkejä puiden mahtavuuteen liittyvistä uskomuksista. Millaisia kokemuksia nuorilla ja ohjaajalla on puista?  Kuuluiko lapsuuden maisemaan jokin tärkeä puu? Millaisia merkityksiä nuorisotalon tärkeään puuhun voisi liittää?
  • Tehdään retkiä ja vaelluksia. Joskus voidaan järjestää matka Lappiin, mutta lähempääkin löytyy kiinnostavia kohteita esim. Nuuksio, Meriharju tai vaikka lähimetsä. Ympäristökeskuksen internetsivuilla toimivan Luontotietojärjestelmän kautta löytyvät Helsingin merkittävät luontokohteet, esim. lepakkopaikat, hiidenkirnut ja muinaismeren rannat.
    http://ptp.hel.fi/ltj
    www.luontoon.fi/sivut/default.aspx

II. Yhdessä tekemistä: Teot ympäristön puolesta

  • Suunnitellaan leiri tai retki jätteettömäksi tai ainakin vähäjätteiseksi.
  • Kehitellään luonnonmukaista toimintaa leirin taide- ja kädentaitotuokioihin. www.naturearteducation.org/
  • Selvitetään, mitä leiri- ja retkitarvikkeita voidaan lainata. (Nuorisopalveluiden Wempaimisto, Kierrätyskeskus).
  • Rajataan leiri- tai retkikohteesta suojelualue, johon ei kosketa. Aluetta tarkkaillaan, siellä voi olla jokin erityinen kasvi tai eläimen reitti. www.luontoportti.com
  • Leirin loputtua palautetaan yhdessä leirialue ennalleen, jotta käynnistä jäisi mahdollisimman vähän jälkiä.
  • Hoidetaan nuorisotalon pihaa yhdessä nuorten kanssa. Haravoidaan, istutetaan tai rajataan pieni alue, joka jätetään luonnontilaan ym.
  • Hankitaan nuorisotalon pihalle tai parvekkeelle viljelylaareja ja aloitetaan kaupunkiviljely. http://kaupunkiviljely.fi
  • Osallistutaan rakennusviraston organisoimiin siivoustalkoisiin keväällä.
  • Liitytään Roska päivässä – liikkeeseen. http://www.roskapaivassa.net
  • Osallistutaan Maan Ystävien järjestämiin kriittisiin pyöräretkiin. www.maanystavat.fi
  • Järjestetään tempauksia Itämeren puolesta. Tutustutaan Operaatio Merenneitoon ja mietitään mitä voisimme tehdä Itämeren suojelemiseksi. Järjestetään tapahtuma, jolla kerätään rahaa Itämeren suojeluun. Siivotaan rantoja. Yli 18 -vuotiaat voivat kouluttautua vapaaehtoisiksi öljyntorjuntajoukkoihin.
    http://wwf.fi/maapallomme/itameri/

III. Ideat & tieto: Omat oivallukset

  • Luonnon keskellä on hyvä pohtia sitä, miten ihminen on osa luonnon suurta vuorovaikutusten verkostoa ja kiertokulkua. Usein koemme olevamme luonnosta erillisiä, mutta ihmiselle luonto on kuitenkin elämän ehto. Luonnolle sen sijaan ei olisi kovinkaan merkityksellistä, jos ihmislaji katoaisi maapallolta.
  • Pohdiskellaan, miten ihminen puuttuessaan luonnon prosesseihin voi joskus heikentää omia elämän edellytyksiään. Pitäisikö ihmisen olla luonnossa kuin kylässä vai kuin kotonaan?
  • Puhutaan muiden eläinten oikeuksista. Ihminen on yksi eläin muiden joukossa. Onko turkistarhaus oikein? Saako muita eläimiä syödä? Onko ihmisellä oikeus ottaa kaikki alueet omaan käyttöönsä ja häätää muut eläimet? Miksi tarvitaan luonnonsuojelualueita?
  • Mitä hyötyä on monimuotoisesta luonnosta?
  • Mietitään, mitä muutoksia leiri- tai retkiympäristö on saanut meissä aikaan. Miten ympäristö vaikuttaa meihin?
  • Kuvitellaan, millainen senhetkinen leiripaikka tai retkikohde on 150 vuoden kuluttua tai millainen se oli 1000 vuotta sitten. Näkyykö leiripaikassa tai retkikohteessa ilmastonmuutoksen merkkejä?